Tuukka Liuha

Itsenäinen Lempäälä on palveleva ja turvallinen koti

Image

Tervetuloa sivuilleni!

Oikein hauska tutustua:) Täältä löydät tietoa minusta ja ajatuksiani siitä millaisia asioita pidän tärkeinä elämässä ja kotikunnassani.

Menimme edellisiin kunnallisvaaleihin poikkeuksellisessa tilanteessa. Vaaleissa otettiin Lempäälässäkin samaan aikaan kantaa kahteen vakavaan uhkaan hyvinvoinnillemme.

Yleinen taloustilanne ja samalla kuntatalous on ollut vakavassa kriisissä. Valtuustokaudella on täytynyt tehdä ikäviäkin päätöksiä kunnan velkaantumisen hallitsemiseksi ja kestävän palvelujen rahoituksen turvaamiseksi Vaaleissa tehdään valinta millä periaatteilla työhön käydään. Oma selkeä peruslinjani on ennallaan. Palvelutasoa on suojeltava. Mahdolliset säästöt tulee rajata niin, että ne eivät johda kohtuuttomuuteen, eivätkä kohdistu kaikkein heikoimpiin tai sairaimpiin. Lisätulot tulee kerätä oikeudenmukaisesti maksukyvyn mukaisella verotuksella. Ihmisiä ei saa asettaa maksuilla eriarvoiseen asemaan peruspalvelujen käyttömahdollisuuksissa.  

Viime vaaleissa uhkana lempääläisten palveluille sekä asuin- ja elinkeinoympäristömme kehitykselle oli silloisen hallituksen kuntauudistus ja ministeritason ylimielinen vallanhimo taustalla häämöttävine Suur-Tampere pakkoliitoksineen. Kunnallisvaalit olivat mitä suurimmassa määrin kansanäänestys kuntauudistuksesta ja Suur-Tampereesta, koska valtuutettujen oli määrä tehdä konkreettiset päätökset selvityksistä liitoksiin. Kunnallisvaaleilla oli myös selkeä valtakunnallinen merkitys ainoina vaaleina ennen kuntauudistuksen ilmoitettua toteutusta. Puolueet vetivät menestyksestään perinteisesti johtopäätöksiä myös valtakunnan tasolla. Kuntavaalitulos säätelee lisäksi mm. kuntaliiton voimasuhteita. Sen tuottaessa tietoa ja ottaessa kantaa on takuuvarmasti merkitystä onko valta kotikunnannan itsenäistä asemaa heikentävillä vai vapaiden kuntien tukijoilla.

Yhdessä voimme olla riittävän vahvoja puolustamaan oikeuttamme toimivaan kotikuntaamme myös uudella valtuustokaudella ja turvaamaan paras palvelukokonaisuus Lempääläisille sote- ja maakunta uudistuksen jälkeen. Silloin sote-pavelut ovat myös suurin ulkoinen työllistäjä. Otathan yhteyttä ja kerrot mikä koskettaa Sinua juuri nyt tai mitä voisimme tehdä yhdessä paremmin!       

Sinuakin tarvitaan juuri nyt koska

  • Itsenäisessä Lempäälässä ihmisen ääni kuuluu omissa ja yhteisissä asioissamme.   Suur-Tampereessa kehittyvästä Lempäälästä tulisi päätöksenteon syrjäkulma    
  • Turvalliset julkiset terveyspalvelut on pidettävä lähellä. Hätä kohtaa joskus jokaisen
  • Tiukassa taloudessa heikoimpia on suojattava leikkauksilta ja oikeudenmukaisuudesta huolehdittava veroissa ja maksuissa 
  • Lempääläisten verorahat on käytettävä nykyiseen tapaan palveluihin, ei byrokratiaan ja tunneleihin
  • Lempäälässä myös pienyrittäjällä on mahdollisuuksia kumppanuuteen kunnan kanssa
  • Lähikouluihin panostaminen on perheiden kaipaama kustannustehokas ja laadukas vaihtoehto
  • Työllistävä yrittäjyys on yhtä arvokasta myös kylissä ja reuna-alueilla eikä sitä saa vaikeuttaa

Tämän minä lupaan

Teen kaikkeni, että Lempäälä jatkaa itsenäisenä kuntana, joka pyrkii tarjomaan turvallisen elinympäristön meille jokaiselle vähemmällä byrokratialla.

Tuen ennakkoluulotonta ja tasa-puolista asiapohjaista yhteistyötä kaikkien ympäristökuntien ja poliittisten toimijoiden kanssa aina, kun yhteistoiminnalla avoimesti tavoitellaan todellisia parempia tuloksia. 

Tuukka - sitoutunut myös vaalien jälkeen

Image

Alkuun

Kuka olen

Image

Aktiivinen lempääläinen jo 36-vuoden kokemuksella rekoista ruokaturvaan ja liiketaloudesta lähimmäisenrakkauteen

Arvostan hyvinvointia ja turvallisuutta elämässä. Kaipaan ympärilleni sellaisia ihmisiä, joihin voi oikeasti luottaa. Uskon, että elämän muuttuessa ratkaisutkin kehittyvät ja kantojaan pitää uskaltaa arvioida kriittisesti, mutta perusarvoista yhteiskunnassa kiinni pitäen. Arkeni on melko työkeskeistä, mutta arvostan laatuaikaa läheisten seurassa, kun siihen on mahdollisuus. Toivon päätyväni jonain päivänä onnelliseksi perheenisäksi ja sitoutuneeksi aviomieheksi.

Olen koulutustaustaltani liiketalouden ja yrittäjyyden tradenomi sekä yrittäjän ammattitutkinnon ja hallitusammattilaisten HHJ-tutkinnon suorittanut. Aloitin tänä syksynä ylemmän AMK-tutkinnon suorittamisen tavoitteenani valmistua 2017 aikana. 

Taustani on puoliksi yrittäjäperheestä ja toimin monitoimiyrittäjänä mm. maatalouden, talous- ja yrityshallintopalveluiden sekä erilaisen kaluston myynnin- ja vuokrauksen parissa kotoani Herralasta, Hääkiven vierestä käsin. Pidän myös sivutoimisesti yllä ammattiosaamistani polttonestesäiliöauton kuljettajana.  Minulla on kokemusta myös pk-yrityksen luottamusmiehen tehtävästä, mikä mielestäni kuvaa hyvin monipuolista kiinnostustani oikeudenmukaista yhteiskuntaa kohtaan.

Yhteisten asioiden hoitaminen kunnan luottamustehtävässä on minusta mielenkiintoista, haastavaa ja arvokasta. Siinä kehittyy jatkuvasti oppimalla uutta ihmisistä ja elinympäristöstä. Osaamiseni kotikunnan hallinnosta on ehtinyt karttua mm. varsinaisena- ja varajäsenenä lautakuntatyössä sosiaali- ja sivistyssektoreilla sekä aikaisemmin varavaltuutettuna. Toimin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksessa ja Pirkanmaan terveyden edistämisen neuvottelukunnan jäsenenä. Lisäksi toimin KeskuStan puheenjohtajana Lempäälässä ja Pirkanmaalla sekä valkunnallisen puoluehallituksen jäsenenä.

Harrastan luottamustoimien ohella mm. lukemista, nikkarointia, autoja, elokuvia ja järjestötoimintaa.


Pieniä piirteitäni

  • Käytännönläheisyys
  • Itsenäisyys, ei tarvetta mennä virran mukana
  • Hellyttävien asioiden näkeminen arjen keskellä
  • Kyky katsoa eteenpäin ja odottaa rauhassa saadakseen enemmän
  • Kestävän kumppanuuden tavoittelu

Elämänpolulla mieleen jäänyttä

”Mitään suurta ei ole koskaan saatu aikaiseksi ilman intohimoa.”

”Yksikkökoko kertoo siitä, ovatko yksityiskohdat tärkeämpiä kuin kokonaisuus vai päinvastoin.”

”Tunteet eivät kuitenkaan häviä minnekään, vaikka niiden olemassaolo kielletään.”

Alkuun

Osaamista ja oppia

Uusien asioiden oppiminen ja paremmin tekeminen on aina kiinnostanut minua. Yrittäjänä ja luottamushenkilönä lähden siitä, että jokainen työ on tärkeä ja tekijä arvokas.  

Image 07

Koulutusta

Ylioppilas, Lempäälän lukio, 2000
Yhdistelmänkuljettaja, JAKK-Tampere, 2002
Yrittäjän ammattitutkinto, Ahlmanin ammattiopisto, 2007
Liiketalouden Tradenomi, Tampereen ammattikorkeakoulu, ProAkatemia, 2008
Liikenteestä vastaavan pätevyys / tavaraliikenteen yrittäjäkoulutus, Hamk-Täydennyskoulutus, 2010
/ henkilöliikenteen yrittäjäkoulutus, GLI-Yhtiöt, 2010
Erikoistumisopinnot / Yrittäjyys ja liiketoiminnan kehittäminen, Tampereen ammattikorkeakoulu 2011
Hyväksytty hallituksen jäsen, HHJ, Tampereen kauppakamari 2012
Tradenomi ylempi AMK, Tampereen ammattikorkeakoulu, menossa

Sekalaisia kursseja ja opintoja mm. yhteiskunnallisista teemoista

Kielitaito

Englanti: erinomainen, ruotsi: tyydyttävä, saksa: alkeet


Image

Image 06

Luottamusta ja kokemusta

Luottamustoimia nykyisin mm

Lempäälän varavaltuutettuna ja sosiaali- ja terveys- lautakunnan varapuheenjohtajana 
Lempäälän Keskustan puheenjohtajana
Pirkanmaalla sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenenä ja terveyden edistämisen neuvottelukunnassa sekä Pirkanmaan Keskustan puheenjohtajana
Suomen Keskustan puoluehallituksen jäsenenä
Nostatus Osk Tampereessa

Luottamustoimia aikaisemmin mm

Eri lautakunnissa ja varavaltuutettuna
Fimlab Laboratoriot Oy;n hallituksen jäsenenä
Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymän valtuustossa
Lempäälän kirkkovaltuustossa
Kesälukioseura ry:n hallituksessa
Ajomesta Oy:n luottamusmiehenä

Työkokemusta ennen ja nyt

Maatalouden töitä kotona 1980-luvulta alkaen, nykyisin osaomistajana maatalousyhtymässä

Maatalouslomittajana Lempäälän kunnalla

Autonkuljettajana mainosten, huonekalujen ym. asiakastoimituksissa

Säiliöautonkuljettajana polttonestekuljetuksissa

Yritysautojen maahantuojana ja tukkukauppiaana

Talouspäällikkönä ja kirjanpitäjänä osuuskunnassa

Projektipäällikkönä promootio ja elektroniikkamyynnissä yrityksille

Monitoimiyrittäjänä toiminimellä, yhtymissä ja kommandiittiyhtiössä, joissa myös hallinto omassa hoidossa sekä yrittäjän hallinto ym. palvelut konsulttimyyntinä

Alkuun

Ajankohtaisia näkemyksiä

Olen koonnut tähän yhteyteen kokoelman erilaisia kysymyksiä kunta-asioihin ja yhteiskuntaan yleensä liittyen sekä omia ajatuksiani niistä. Olen kiitollinen kaikille niille, joiden kanssa olen vuosien varrella saanut keskustella ja löytää uusia kysymyksiä pohdittavaksi. Oletpa kanssani samaa tai eri mieltä, anna kuulua itsestäsi ja ota kantaa nyt, kun valta on vielä omissa käsissämme. Mikäli et löytänyt näistä sitä itsellesi tärkeätä asiaa, laita viestiä ja lisätään se tiedoksi. Otsikot ovat satunnaisjärjestyksessä.

Seutuhallinto ja kuntayhteistyö

Kunnan asiat hoituvat parhaiten avoimella yhteistyöllä asiapohjalta. Saman periaatteen pitäisi koskea myös seutukunnan yhteisiä asioita. Nykyinen Tampereen seudun kuntayhtymämalli ei ole taannut mielestäni tasa-arvoisia vaikuttamismahdollisuuksia kehyskunnille. Muun muassa valtuustojen todellinen vaikutusvalta valmisteltujen asioiden sisältöön on ollut heikko. Yhtenäistäminen itsessään on noussut suurempaan arvoon kuin siitä saatavat todelliset hyödyt. Rakentavaa yhteistyötä on myös sen toteaminen, että jokin asia kannattaa hoitaa itsenäisesti kukin omalla tavallaan ja valitsemansa tasoisena.    

Kaupunkiseudun hallintoyhteistyö pitää järjestää vuonna 2013 uudelleen siten, että asioiden valmistelusta päättäminen ja valmistelu tapahtuu suoraan kunnissa asiayhteyteen sopivilla menettelyillä. Asiayhteistyön työrukkasesta yhtenäistämisen ideologiakeskukseksi kehittynyt seututoimisto voidaan purkaa ja luoda uusi projektiorganisaatioita koordinoiva toimielin sen tilalle. On luontevaa, että yhteistoimintakuntien kokoonpanot voivat joustavasti vaihdella sen mukaan, miten mielekkääksi toiminta ko. asian tiimoilta kunnissa nähdään.

Takaisin luetteloon 

Elämisen vapaus ja hajarakentaminen

Hajarakentamisen rajoittamisen periaatteissa näkyy esimerkki Tampereen kaupunkiseudun seutuyhteistyön epäsuhtaisuudesta. Tampere on linjannut rakentamisensa keskusalueilleen jo pitkän aikaa ja samalla vaikeuttanut sitä itseensä kuuluvilla maaseutumaisilla alueilla. Seutukunnallisissa periaatteissa samaa ulotetaan kehyskuntiin, joissa maaseutumainen alue ja asuminen on merkittävässä osassa. Käytännössä siis suuresta osasta kehyskuntia olisi tarkoitus tulla Tampereen periferiaa, josta kehitystä ja elinvoimaa ohjataan kohti kaupunkia.  

Maankäytön suunnittelun pitää palvella ihmisiä - ei valita elämäntapaa

Hajarakentaminen tarkoittaa varsin usein olemassa olevaan asumiseen tai elinkeinotoimintaan liittyvää toimintaa. Perinteisimmillään se lienee silloin, kun perheen maalle rakennetaan asuntoa seuraavalle polvelle. Ihmisillä on erilaisia harrastuksia, kuten hevosia, muita eläimiä, ajoneuvoja, puutarhaviljelyä tai esimerkiksi kotoa ilman toimitiloja harjoitettavaa yritystoimintaa. Tosiasia on sekin, että suurperheen tarvitsemalle kodille ei juurikaan kaavatontteja tuoteta niiden hinnan kohtuuttomuudesta puhumattakaan.

Monien ihmisten elämäntapaan kuuluu edellä mainitsemiani ja lukemattomia muita asioita, jotka eivät käytännössä ole mahdollisia nykyisen kaltaisilla asemakaava-alueilla. Kaikkien osapuolten asuinviihtyvyydenkään vuoksi tiheä naapurusto ei niiden kohdalla voi olla toivottava ratkaisu. Tilanteessa, jossa asuntoa suunnittelevan ihmisen tarpeisiin soveltuvaa kaavoitettua tonttitarjontaa on kohtuudella tarjolla, on luonnollista, että rakentamista suunnitelluille alueille pyritään ohjaamaan ja ajankohtaisen suunnittelun näkökulmasta tärkeitä alueita suojataan. Sen sijaan ihmisten perhe-, elämäntapa- ja harrastusvalintojen ohjaaminen maankäyttöpolitiikan perusteella ei ole kunnan tai viranomaisten tehtävä vapaassa länsimaassa.

Hajarakentaminen on kunnalle edullista ja joustavaa

Poliittisessa keskustelussa kuulee usein valheellista puhetta haja-asukkaiden palvelujen kalleudesta kunnalle. Se on vailla totuuspohjaa. Käytännössä arkipalveluihin asukkaat kulkevat kotoaan itse, palvelut eivät siis matkusta yhtään pitemmälle. Koulukuljetukset on usein käytetty totuudenmukainen esimerkki lisäkustannuksista. Usein vedotaan myös kunnallistekniikan liittymismaksujen saamatta jäämiseen ja jätevesiongelmiin. Tosiasiassa jokainen haja-asutusalueelle ja kyliin rakennettu talo asukkaineen on usean sadan tuhannen pysyvä investointi kuntaan. Se ei vaadi kunnalta ennakkoinvestointeja kaavoitukseen, teihin ja kunnallistekniikkaan ym., mutta alkaa välittömästi tuottaa mm. kiinteistö- ja tuloverotuottoja. Asukashan maksaa itse tieliittymänsä ja kaikki määräykset täyttävät käyttö- ja jätevesijärjestelmänsä ym.  

Työllistävä yrittäjyys on yhtä arvokasta myös kylissä ja reuna-alueilla

Kaava-alueiden ulkopuolella on varsinaisten maa- ja metsätalouden harjoittajien lisäksi suuri määrä eri alojen yrittäjiä, jotka toimivat omilla maillaan ja kotoaan käsin. Kunnan tulee suhtautua positiivisesti heidän haluunsa työllistää itseään ja toisia lempääläisiä investoimalla elinkeinotoimintaansa myös rakentamalla. Toiminta on usein ympäristöönsä hyvin sopeutunutta ja erittäin pitkäjänteistä ja siten kestävällä pohjalla. Sekään ei lisäksi vaadi kunnalta rakenteellisia sijoituksia elinkeinoinvestoinnin saamiseksi alueelleen, mutta tuottaa samoja hyötyjä.

Takaisin luetteloon    

Lähipalvelujen taso tuntuu arjessa 

Lempäälässä on kokonaisuutena hyvät ja monipuoliset palvelut, jotka eivät aina rajoitu vain pakolliseen minimiin. Väkiluvun raju kasvu on tuonut kovia paineita palvelujen resursointiin ja investointeihin. Toisaalta samalla olemme saanet tasaisesti uusia työikäisiä veronmaksajia ja nuoria. Se turvaa meitä monien muiden alueiden väestön ikääntymis- ja huoltosuhdepulmilta. Meillä on hyvä taloudellinen tehokkuus myös pienemmissä yksiköissä ja seudullisesti kilpailukykyiset yksikkökustannukset palveluissa.

Pohja on siis kunnossa, mutta työtä ja joustavaa ideointia tarvitaan koko ajan. Palvelujen arjessa kuntayhteistyöllä on paikkansa. Yli kuntarajan tapahtuvaa vastavuoroista palvelutarjontaa kannattaa pyrkiä laajentamaan, eikä se ole uhka itsenäiselle palvelutuotannolle. Meillä on hyviä esimerkkejä mm. laboratoriopalveluista. Nykyisin näytteet voi käydä antamassa missä pisteessä tahansa, vaikka työpaikkakunnalla tai matkalla. Samoin voidaan mm. päivähoitopaikkoja tarvittaessa hankkia naapurikunnista, jos sopivaa ei ole omassa tarjonnassa vapaana tai muut syyt sitä puoltavat.

Perheissä on paljon toiveita etenkin nuorempien lasten mahdollisuudesta käydä lähikoulua. Uusia kouluinvestointeja mietittäessä tulisi ottaa tosissaan toiveeseen vastaaminen rakentamalla pienempiä alimpien luokkien "korttelikouluja". Niiden rakennuskustannukset ovat mm. erilaisten vanhempien oppilaiden liikuntaan ym. liittyvien vaatimusten puuttuessa edullisia. Samalla vapautuu valmiista yksiköistä lisätilaa vanhemmille ikäluokille.

Takaisin luetteloon

Lapsiperheiden tukeminen on tuottavaa

Lempäälän elinvoimainen tulevaisuus näkyy runsaslukuisena lapsissa ja lapsiperheissä. Valitettavasti myös perheiden ongelmat näyttävät lisääntyvän. Osaavat työntekijämme sosiaalistoimessa tekevät arvokasta ja ahkeraa työtä kehityksen kääntämiseksi, mutta meidän pitäisi löytää lisäresursseja juuri ennaltaehkäisevään ja etsivään työhön. Syrjäytyminen ja huostaanotot maksavat jatkuvasti reippaasti enemmän. Vaikka unohdettaisiin raskaat inhimilliset vahingot, yksi huostaan otettu lapsi voi aiheuttaa jopa 200 000 euron vuosikustannukset. Sillä summalla voitaisiin lisätä useita lisätyöntekijöitä perhetyöhön tarjoamaan apua ja tukea ennen ongelmien kärjistymistä lapsen elämässä. Parhaimmillaan pystyttäisiin kääntämään ylisukupolvinen pahoinvointiketju kohti tervettä perhe-elämää.

Lasten kotihoidon kuntalisä parantaisi vanhempien valinnanvapautta perheen arjen järjestämisessä. Se ei ole myöskään kustannuskysymys, koska se vähentää painetta ja säästää kustannuksia päivähoidossa.

Takaisin luetteloon

Nuoret mukaan vaikuttamaan

Äänestysikärajan alentaminen voisi olla yksi toimiva asia ainakin aluksi ja sitä olisi hyvä kokeilla esimerkiksi tietyissä pilottikunnissa. Samalla olisi perusteltua käydä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua monista muistakin ikärajoista, kuten ajokortti-ikä ym. Kypsyys ja aikuistuminen kattavat tavattoman monia kysymyksiä, joiden voidaan katsoa olevan yhtä vaativia kuin äänestysratkaisukin. Nuorten äänen kuuluvuutta ja molemminpuolista tiedonkulkua voitaisiin tehostaa tarjoamalla esimerkiksi nuorisovaltuuston edustajille lisää osallistumisoikeuksia kunnan toimielimissä. Nuorisovaltuustolle täytyisi pyrkiä tarjoamaan enemmän aitoa vaikutusvaltaa nuorille tärkeisiin kysymyksiin etenkin valmisteluvaiheessa, jotta mukaan toimintaan saataisiin aktivoitua enemmän kiinnostuneita. Nuorten vahvasti ajassa oleva ja ennakkoluuloton näkökulma ei tule nykyisin kovinkaan hyvin hyödynnettyä.

Takaisin luetteloon

Puolisoilla on oikeus vanheta yhdessä 

Ikääntyvällä ihmisellä on oikeus tarvitsemaansa hoitoon ja hoivaan. Ensisijaisesti ihmiselle pitää turvata mahdollisuus turvalliseen arkeen kotona asuen niin kauan kuin se on jaksamisen ja terveyden puolesta tuettuna mahdollista. Mikäli kotona asuminen ei enää onnistu, puolisoille on lähtökohtaisesti taattava oikeus asua yhdessä myös hoitolaitoksessa ellei se ole hoidollisesta syystä mahdotonta. Tällöinkin etäisyys tulee minimoida ja tarjota soveltuvat mahdollisuudet kanssakäymiseen. Kuntaliitoskunnissa on tapahtunut iäkkäiden puolisoiden sijoituksia hallintoperustein kymmenien kilometrien päähän toisistaan. Niitä voidaan pitää ihmisoikeusongelmana, josta syntyy jopa vanhuksen elämän päättäviä henkilökohtaisia tragedioita.

Omaishoidon tukipalveluissa ja täydentävässä kotihoidossa tulee suunnitelmallisesti seurata etenkin iäkkäiden omaishoitajien selviytymistä ja tarpeita. Valtakunnallisesti paras ja tasapuolisin ratkaisu olisi siirtää omaishoidontuen kriteerit ja maksatus kunnilta kelan hoidettavaksi. 

Takaisin luetteloon

Talous tasapainoon oikeudenmukaisesti

Yhteiskunnan rahoitus tulee kerätä myös kuntatasolla maksukyvyn mukaan siten, että keneltäkään ei vaadita enempää kuin hänellä on kohtuudella varaa. Käytännön syistä monet maksut ovat kiinteitä ja siksi peruspalvelujen rahoituksen tapana toimiikin paremmin tulopohjainen verotus. Palvelumaksut ovat verotusta selvästi huonompi tapa lisärahoitukseen, koska ne eriarvoistavat varallisuuden perusteella ihmisten mahdollisuuksia käyttää tarvitsemiaan palveluja. Palveluleikkaukset ja maksujen nostot kohdistuvat yleensä kovimmin niihin joilla on valmiiksi vähiten maksukykyä.

Kiinteistövero nostaa kasvualueilla, kuten Tampereen seudulla, valmiiksi kovia asumisen ja yrittämisen kustannuksia ottamatta huomioon maksuvelvollisten taloudellista asemaa ja tulokehitystä. Se johtaa verotusarvojen noustessa ulkomailta tuttuun asuinalueiden kasvavaan eriarvoistumiseen, kun pienempituloisten taloudelliset elinmahdollisuudet tietyillä alueilla katoavat. Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on sen eheys. Se tarkoittaa tasa-arvoisempia mahdollisuuksia taustasta riippumatta, turvallisuutta ja vakautta. Yhteiskuntarauhan ja laajemman osallisuuden perustassa on tieto ja tuntemus myös siitä, millaista elämää muut kanssaihmiset elävät. Jaettu arki muistuttaa yhteisestä ihmisyydestä samassa veneessä useimpia ihan luonnostaan. 

Kuntapalvelujen tarvitsemien investointien toteutus tulee käydä erityisen tarkkaan läpi tarkoituksenmukaisimpien ratkaisujen löytämiseksi. Rakentamisessa pitäisi tosissaan pyrkiä suunnittelemaan kustannustehokkaita ja useampaan kohteeseen monistettavissa olevia ratkaisuja, jotka pysyvät kustannusarvioissa.

Takaisin luetteloon 

Kunta ja yrittäjät toistensa tukena

Paras keino tasapainottaa kaikkea julkista taloutta kivuttomasti on verotulojen kasvattaminen työpaikkojen kasvun ja yritysten investointien kautta. Suurin osa uusista yksityisen sektorin työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Lempäälässä etunamme on vetovoimainen sijainti ja elävä yrityskulttuuri.

Kunnan osalta yrittäjien investointien tieltä pitää pyrkiä raivaamaan kaikki mahdolliset epäolennaiset mutkat ja hallinnolliset viivästykset. Erityisesti asiat, joissa ei selvästi ole vaikeita käytännön ongelmia, kuten ympäristöriskejä, tulee saada joustavasti eteenpäin hallintorajoista riippumatta. Kunnan puolelta tavoitteena pitää olla rehellistä paikalista yrittäjää neuvomaan, tukemaan ja ohjaamaan pyrkivä avoin asiapohjainen kumppanuus.

Kunnan tulee huolehtia ajantasaisen palvelustrategian laadinnasta ja ylläpidosta. Se auttaa sekä kuntaa, että yhteistyöstä kiinnostuneita yrittäjiä arvioimaan kehittämistyötä ja suunnittelemaan tulevaisuuden toimintamalleja. 

Takaisin luetteloon


Seurakunta on tärkeä kumppani

Lempäälän seurakunnalla on pitkät perinteet yhteistyöstä, jota tehdään toiminnan ohella myös tila-asioissa. Seurakunnan diakoniatyö toimii osaltaan apuna ja tukena suurelle määrälle ahdinkoon joutuneita lempääläisiä. Se on myös merkittävä päihdetyön tekijä paikkakunnalla. Diakoniatyön ja sosiaalitoimen on hyvä käydä lainsäädännön rajoissa mahdollisimman tiivista vuoropuhelua. On mielekästä pyrkiä etsimään tapoja joilla avun tarvitsijan kokonaistiilanteeseen saadaan parannusta parhaiten ja nopeiten.

Takaisin luetteloon

Pakkoliitokset ja Suur-Tampere 2012

Kuntaliitos Suur-Tampereeseen vain nostaisi Lempäälän palvelujen yksikkökustannuksia, pysäyttäisi kehittämisen ja johtaisi näivettymiseen. Ensimmäiseksi menettäisimme lääkäripäivystyksen ja pääsisimme Acutaan jonottamaan puoli päivää viiden minuutin haavan hoitoa. Meillä ei ole hallintobyrokratiaa, joten säästöä tulee vain lakkauttamalla palvelupisteitä ja -tarjontaa, lopettamalla investoinnit tänne ja siirtämällä ihmiset nykyisen Tampereen jonojen jatkoksi. Sulautumisen jälkeen saisimme toki lohdutukseksi päätösvallan sijasta 3/75 tms. "kuunteluvallan" omiin asioihimme ja samalla rahalla ehkä vain hidastetusti heikentyviä palveluja. 

Tulonsiirto keskuskaupunkiin

Nykyisen Tampereen sisällä näkyy selvästi alueita eriarvoistava linja esimerkiksi aikoinaan liittyneen Teiskon kohdalla. Rakentamisen rajoittaminen, kaavoituksen jumiutuminen ja kehittämispanostuksen päättyminen johtaa kasvun keskittämiseen Tampereen kantakaupungin ydinalueille. Palvelujen, verovarojen ja vallan lisäksi tapahtuu myös varallisuuden siirtymää. Keskittyminen nostaa kiinteistöjen arvoja kantakaupungissa ja heikentää niitä hyödyntämismahdollisuuksien vähetessä ympäryskunnissa. Samalla kiihtyy entisestään kaupungin asumiskustannusten nousutahti.

Pakkolinja selvästi näkyvissä

Huolimatta joidenkin hallituspuolueiden vaalien alla ristiriitaisista ulostuloista kokoomuslaisen kuntaministeri Virkkusen pääministerin takaama linja on muuttumaton. Jos kirjaimellista pakkoliitosta ei perustuslaki tai poliittisista syistä käytettäisikään, pakkotilannetta kunnille luodaan valtionosuusrahoituksen ja sosiaali- ja terveyslainsäädännön sekä kuntalain muutoksen ym. kautta. Erityisen selvästi kuntaministerin yhteenpakottamiskohteena ovat juuri kaupunkien kehyskunnat kuten Lempäälä. Hänkin tietää, että niistä ei vapaaehtoisuutta vailla käytännön hyötyjä olevaan tarpeettomaan liitokseen ole. Hallituksen kuntauudistuksen kärkenähän on valtapolitiikka, eikä palvelujen turvaaminen akuutissa ahdingossa olevilla syrjäseuduilla.

Kuntavaaleissa ainoa tilaisuus vaikuttaa

Itsenäisen Suomen historian suurimpiin kiistatta kuuluva kunnallisen itsehallinnon murskaus ollaan viemässä väkisin läpi yhden vaalikauden sisällä. Kaikki olisi ohi vain viikkoja ennen seuraavia eduskuntavaaleja ja vastuulliset toteaisivat asian olevan mennyttä. Kuntaliitospuolueiden kannatus näissä vaaleissa on ratkaisevassa asemassa siinä, miten väkivaltaisin ottein pakkomenetelmiä uskalletaan käyttää. Merkitystä on myös voimasuhteiden muutoksilla mm. kuntaliitossa ja maakuntaelimissä. Menetettyä itsenäisyyttä ei ole juurikaan mahdollisuuksia saada takaisin, jos emme osaa sitä nyt puolustaa.

Kuntakohtainen kansanäänestys on ehdoton edellytys

Mikäli Lempäälä joutuisi tilanteeseen, jossa jonkinlaista kuntaliitosvaihtoehtoa käsiteltäisiin, siitä on järjestettävä kansanäänestys omassa kunnassa. Muiden muassa vihreän ympäristöministeri Niinistön näkyvästi esittämää lähidemokratian irvikuvaa liitosesitysalueen kollektiivisesta ääntenlaskennasta ei saa ottaa edes harkintaan. Siinä toteutuisi juuri se liitoksen jälkeinen uhkakuva, jossa kaikkia muita yhteensä pari kertaa suurempi keskuskaupunki päätäisi vain itselleen edullisesta liitoksesta käytännössä yksinään. Kehyskuntien äänillä ei olisi käytännön merkitystä. 


Takaisin luetteloon


Image













Tuukka Liuha, lokakuussa 2012

Vanhuksen rakkaus ei katoa toimintakyvyn mukana

Väestön ikääntymisestä puhutaan paljon suurena taloudellisena ja yhdyskuntateknisenä haasteena, mitä se onkin. Liian usein unohtuu puhuminen siitä, mitä ikääntyminen erilaisine avuntarpeineen tuo mukanaan ihmiselle ja miten siihen liittyvät muutokset koskettavat hänen persoonaansa. Pitkän itsenäisen elämän aikana on muotoutunut oman näköinen kuva itsestä lähimpiensä kanssa.  Omanarvontunto sekä itselle rakkaimmat asiat määrittävät ihmisyyden tuntemusta myös palveluja ja apua tarvitsevan vanhuksen ajatuksissa. Monelle voi olla kova paikka myöntää oma avuttomuutensa, mutta liian kova siitä tulee jokaiselle, jos siihen yhdistyy tunne oman ihmisyyden haihtumisesta.  

Viime keväänä sain itse loppuelämäni säilyvän muistutuksen siitä, miten hyvät palvelut ovat ihmiselle ja omaiselle muutakin kuin pääsy korkean laatutason hoitoyksikköön.  Lähipiiriini kuuluva yli 90-vuotias pariskunta oli asunut jo pitkään kuntaliitoksen kautta maakuntakeskuksen suurkuntaan päätyneen kotipaikkakuntansa keskustassa. Kotisairaanhoidosta huolimatta tultiin tilanteeseen, jossa toinen heistä täytyi sijoittaa hoitoyksikköön.

Enää vain heikosti itsenäisesti liikkumaan pystynyt puoliso jäi ensimmäisen kerran 17-vuoden iän ja yli 70 avioliittovuoden jälkeen eroon vaimostaan. Soveltuvan oman taajaman lähiyksikön sijasta vaimo sijoitettiin pyynnöistä huolimatta suurkunnan toiselle puolen, yli 30 kilometrin päähän.  Miestä ei otettu samaan paikkaan ”ilman tarvetta”. Harvakseltaan vieraileminen oli kovin raskasta fyysisesti, mutta etenkin vaimon pyydellessä päästä mukaan, olemaan taas yhdessä, ettei mies jättäisi häntä yksin. Iäkkään miehen kuiskaukseksi hiljentynyt ääni ei kantanut puhelimessa heikkokuuloiselle puolisolle ja kaukana asuva lapsi välitti käydessään kaipaavia terveisiä äidiltä kotiin ja takaisin. Edes toivoa antavaa lupausta siirrosta lähemmäksi ei annettu.  Muutaman viikon kuluttua vuosikymmenten yhteen kietoutunut elo päättyi pysyvästi kotisairaanhoitajan keittiön lapulta vapisevalla käsialalla löytämiin sanoihin: En jaksa enää, anteeksi.

Syyttelyillä ei ole juuri merkitystä. Jäljellä on surua ja kaipausta sekä hiipuvan puolison ymmärtämätön yksinäisyys, johon ei parhaallakaan yksiköllä ole hoitoa tarjota.  Uskon, että kaikki haluamme pohjimmiltaan yhteiskunnan palvelujen tuovan meille turvan. Silti liian harvoin muistamme pysähtyä miettimään, mitä se tarkoittaa fyysisen huolenpidon lisäksi?  Tarvitsemme kehittyvää ymmärrystä ja keskustelua siitä, että turvaa ja hoivaa antavien vanhuspalvelujen toimivuutta tulevaisuudessa ei pelasteta vain kehittämällä niiden taloudellista ja teknistä tehokkuutta suurissa yksiköissä. Silloinkin kun kotona asuminen ei enää onnistu, puolisoille on turvattava oikeus olla yhdessä myös laitoshoitotilanteissa, ellei se ole hoidollisesta syystä mahdotonta. Oikeus ihmisyyteen ei vähene toimintakyvyn mukana.  

Takaisin luetteloon



Tuukka Liuha, lokakuussa 2012

Hallinnoltakin on oikeus odottaa kuntalaisen kasvoja ja yrittäjän päämäärätietoisuutta

Yrittäjä kohtaa erilaisia haasteita ja yllättäviä esteitä toiminnalleen päivittäin. Suurin osa on jokapäiväisen elämän mukanaan tuomia tapahtumia aivan kuin nekin, joita ihmiset kohtaavat yksityiselämässään. Hetkittäin purraan hammasta ja puuskutetaan – toisinaan kaikki tuntuu hoituvan kuin itsestään.  Tekemisen pääpiirteenä vastuullisella yrittäjällä on yksi asia ylitse muiden. Niitä lukuisia pieniä ja muutamaa suurtakin kysymystä setvittäessä mielessä on päämäärä, jota tavoitellaan: Tarkoituksellisen ja tavoitteellisen työn saaminen onnistuneeseen lopputulokseen. Onnistunut lopputulos voi olla yksilöllinen alasta ja sen määrittelijästä riippuen. Se voi tarkoittaa esimerkiksi jatkotilausta, investointivaraa parempiin välineisiin, työntekijöiden työpaikkojen turvaamista tai yksinkertaisimmillaan positiivista asiakaspalautetta. Laajemmin kuvattuna onnistuminen itsessään on kestävää jatkuvuutta ja hyvinvointia mihin kaikki edellä mainitut esimerkitkin sisältyvät.

Erinomainen yksilösuoritus ei riitä

Totaalinen epäonnistuminen on usein tulosta päämäärän kadottamisesta. Ajatellaan tilannetta, jossa huippu tuotantojohtaja valmistuttaa tarkoin valvottua laatua olevia tuotteita ja pakkauttaa ne kuljetuksen kestävästi. Toisaalta hän vain toteaa kuljetuksissa rikkoutuneena käyttäjälle päätyneiden tavaroiden olevan kuljetuspäällikön osaston ongelma, vaikka tosiasiassa tavaroiden särkyminen johtuu pilkulleen työnsä hoitavasta portinvartijasta turvapäällikön alaisuudessa. Hän aukoo pakkausten suojaukset valvoakseen kaiken tavaravirran. Kuka tahansa ymmärtää kuvauksen kuullessaan, että tilanne johtaa asiakkaitten kaikkoamiseen ja pahimmillaan koko yrityksen toiminnan epäonnistumiseen huolimatta siitä, että organisaation osat toimivat itsessään oikein ja kaikki ovat tarkkoja omassa työssään.

Esimerkkitilanteesta herää ensimmäisenä selvä vaatimus, että asialle pitää tehdä jotain pulman ratkaisemiseksi nopeasti. Omistaja pitää herättää huolehtimaan siitä, että tarpeetonta ”reviiripohjaista putkinäköisyyttä” ei sallita ja aivan erityisesti siitä, että jokaisella tekijällä ja johtajalla on ymmärrys yhteisen onnistumisen olevan välttämätöntä myös omalle tulevaisuudelle.

Onko esimerkin tilanne jotenkin erilainen kriittisen ratkaisun tarpeen puolesta, jos kyse on julkisin resurssein yhteiskunnallista tarkoitusta palvelevasta organisaatiosta? Hyvin johdettu kunta, toimii yhdessä kohti yhteistä päämäärää ja tarkoitusta, aivan kuin yrittäjä ja yritys kokoon katsomatta. Veronmaksajan onneksi pyrkimys tähän on Lempäälän kevyessä hallinnossa vahvana. On kokonaan eri asia miten paljon vaikeampaa hyvä johtaminen on organisaation laajentuessa vaikeasti hahmotettavan suureksi. Mielenkiintoista on sekin, miksi julkisen sektorin johtamisessa kuva ympäröivästä yhteiskunnasta tärkeysjärjestyksineen näyttäisi usein olevan melko kummallinen verrattuna yritysten tai tavallisten ihmisten todellisuuskäsitykseen.

Huono hallinto luo omia, mutta ei ratkaise todellisia ongelmia

Hyvä esimerkki löytyy Tampereelta. Aamulehden Moro-liite kertoi 16.8.2012 kannessaan suurin otsikoin tamperelaisten kotisairaanhoitoa ja sen työntekijöitä jo vuosia piinanneesta ongelmasta, johon toivotaan jo lainsäätäjältä apua. Ainakin omasta mielestäni tärkeää peruspalvelua haittaavan ongelman on varmasti oltava vakava ja vaikea, kuten työuupumus räjähtämässä käsiin, turvallisuus vaarantuu hoitovirheissä tai kenties budjetointi jättää osan hoidettavista heitteille. Ainakin minä järkytyin kaupungin hallinnon tilasta lukiessani tästä ongelmasta. Tampereen kaupungin pysäköinninvalvonta nimittäin ahdistelee Tampereen kaupungin kotisairaanhoidon työntekijöiden merkittyjä virka-autoja sakoilla, jotka tulevat työntekijöiden itsensä maksettaviksi. Oman organisaation toinen osa siis tietoisesti toimien haittaa ja hidastaa hoitajien työtä pakottamalla kuluttamaan tarpeettomasti työaikaa pysäköintimuodollisuuksiin ja rajaamaan työkerran sisältöä parkkiajan mukaan.  Raha ja työntekijöiden kohtelu ovat sitten vielä omia epäkohtiaan.

Todellisen tarkoituksen sisäistäminen on tahdosta kiinni

Tampereen virkamiehet tunnustavat ongelman, mutta löytävät lopulta asian ratkaisuksi esimerkiksi uuden lain säätämisen, jolla palvelutyöntekijöille myönnettäisiin erillisoikeuksia pysäköintiin. Muutoin pysäköinninvalvonta jatkaisi tehokasta sakottamista edelleen silloin, kun jonkin pykälän nojalla siihen on mahdollisuus. Teknisen aputoiminnan sijasta sitä halutaan pitää itseisarvoisena viranomaistoimijana, jonka itsenäinen työ on peruspalvelun toimivuutta arvokkaampaa. Kukaan ei tuntunut muistavan koko kaupungin organisaation päätarkoitusta, toimivien palvelujen tuottamista ihmisille tai sitten lain kunnalle mahdollistaman pysäköinninvalvontaoikeuden, mutta ei velvollisuuden, perimmäistä tarkoitusta. Sillähän on tarkoitus ehkäistä haitallista ja oikeudetonta, yleisen edun vastaista toimintaa. Kotisairaanhoitajan pysäköinti työtehtävissä ei selvästikään sisälly tuohon määritelmään.
Parkkipaikan omistaja, parkkimaksun saaja, sen valvoja ja sairaanhoitajien työnantaja on sama kaupunki itse. Silti se ei kykene esim. sosiaalijohtajan ja pysäköinninvalvojan kesken sopimaan itsensä kanssa, että palvelutyöntekijöiden työ-autot jätetään sakottamatta, ellei kuljettaja pysäköinnillään aiheuta välitöntä vaaraa tai haittaa. Vastaavasti ongelmasakot voitaisiin vain toimittaa kaupungin sisäisesti mitätöitäväksi tai edes maksaa kaupungin sisäisenä eränä toisesta kädestä toiseen. Asia olisi hoidettu samana päivänä ja edellyttäisi vain minimaalista hyvää tahtoa sekä yhteistä ymmärrystä päämäärästä ja onnistumisesta – siis hyvinvoivan henkilökunnan tuottamasta sujuvasta palvelusta sitä tarvitseville. Tämän esimerkin nähtyäni saatan jo sitä kaivattua lainsäädäntöapuakin hiljaa haikailla - siis byrokraattisen typeryyden kieltämistä lailla.

Lempäälä ansaitsee itsenäisyytensä omalla toiminnallaan

Lempäälässä palvelujen käyttäjänä ja luottamushenkilönä asioita seuranneena on äskeisenkin esimerkin valossa helppoa arvostaa joustavaa ja käytännöllistä toimintatapaa. Parantamisen varaa ja kehitettävää on aina myös meillä, mutta byrokraatteja ja reviirikateutta emme kasvattele. Lempäälässä johdollakin on tavallisen kuntalaisen kasvot ja yleensä ainakin toinen käsi kiinni käytännön työkentässä. Itsenäisellä Lempäälällä on suunta ja tarkoitus sekä tahtoa ja voimaa huolehtia päämääriemme saavuttamisesta. Mitä pikemmin meneillään olevat kaikin puolin kestämättömät kuntaliitospelailut saadaan lopetettua, voidaan taas keskittyä täysillä oikeisiin töihin kukin tahoillaan – yhteistyössä kyllä, mutta aidosti asiapohjalta! 

Takaisin luetteloon



Tuukka Liuha, joulukuussa 2011

Verukeperusteinen vallankäyttö on uhka ihmisten hyvinvoinnille ja arjen valinnanvapaudelle

Poliittisessa keskustelussa ja uutisoinnissa nousee esiin erittäin huolestuttavia linjauksia koskien yhteiskunnan perusrakenteita ja ihmisten vapautta vaikuttaa valinnoillaan omaan arkeensa.  Koko maan ja aivan erityisesti kaupunkikeskusten ulkopuolisten alueiden yhtäläisen elämisen mahdollisuuksien säilyttäminen on avoimesti kyseenalaistettu. Hallituksen kuntauudistuslinjaukset mielivaltaisen poliittisen ja taloudellisen pakon kautta toimivat hyvänä laaja-alaisena yleisesimerkkinä. Yksittäistapausta taas edustaa räikeänä esimerkkinä esitys työmatkakulujen verovähennysten poistosta avoimena tavoitteena estää ihmisiä valitsemasta asumista väljemmin ja lähempänä luontoa maaseudulla. 

Polttoaineiden hintojen nousu jatkuu ja niiden taso on jo nyt merkittävä tuloperustainen eriarvoistava ja kurjistava tekijä. Vuoden vaihteessa tulevat voimaan uudet historiallisen suuret polttoaineveron korotukset samaan aikaan, kun talous sukeltaa lamaan ja toimeliaisuus on muutoinkin näivettymässä.  Suurkorotus kohdistuu rakenteellisesti lisäksi juuri paljon pitkillä matkoilla autoa käyttävien ihmisten ja kuljetuselinkeinon käyttämään dieseliin. Siis selkeästi kuljetuskustannuksina työllistävään elinkeinotoimintaan ja erityisesti harvaanasuttujen seutujen elinvoimaisuuteen työllisyys- ja elinkustannusnäkökulmista.

Kritiikitön ilmastopolitikointi on osaltaan avannut mielivaltaiselle keskittävän ideologian ajamiselle aivan uuden väylän. Ilmastosyillä perustellaan muitta mutkitta radikaalisti eriarvoistavia linjauksia niin verotuksessa, asumisessa kuin liikenteessäkin. Kylmänahnetta keskittämispolitiikkaa toteutettaessa ilmastokeppihevosella syntyy todellakin tuloksia. Ei suinkaan ilmastollisia tuloksia, vaan suomalaisen oikeudenmukaisen ja luonnollisella tavalla ihmisten tarpeista muotoutuneen yhteiskuntarakenteen perustan romuttumista rajuin rykäyksin.

Suomessa olisi todella uudelleen arvioitava ilmastopolitiikkaa, sen hyötysuhdetta ja sen suhdetta kestäviin yhteiskunnallisiin päämääriin, arvoihin ja oikeudenmukaisuuteen. Nykyisen ”ilmastoverukepolitiikan” jatkaminen takaa koko maan kehittämisen lopun ja muutaman suurkeskuksen Suomen tulevaisuuden. Silti samalla kansainvälisen yhtenäissääntelyn ja sopimusten puuttuessa reaalisten ilmastopäästöjen määrä maailmassa kohoaa. Pitkän linjan työllä rakennetun ja puolustetun elävien maakuntien ja monipuolisten elinympäristöjen sekä paikallisdemokratian Suomen alasajo katukivenkovien sinipunaisten arvojen siivin on kiihtymässä. Se on kohtuutonta ja kestämätöntä yhteiskuntapolitiikkaa pahoinvoivalta lopputulokseltaan. Puhumattakaan oikeasti hintana siitä, että ehkä pelkän Kiinan muutaman päivän kokonaispäästökasvu saadaan kompensoitua maakuntien lopetetulla tuotannolla ja heikenneellä elinvoimalla. Hinnan suhde vaikuttavuuden ei tässä vertailussa pärjää edes Kreikan alijäämien laskumenetelmillä.

Kestävä kehitys on onnellisen elämisen kokoinen arvokokonaisuus, jossa yhden osan asiat pitää sovittaa toiseen. On välttämätöntä irtaantua kokonaisuudessaan kestämättömien ratkaisujen tekemisestä ja kovien arvojen politiikan verhoamisesta hyviin yksittäistavoitteisiin. Kestävä pitkäjänteinen politiikka edellyttää, että jokainen ratkaisu on perusteltavissa monesta näkökulmasta ja osana kokonaisuutta, joka vie kohti hyvinvoivaa, elinvoimaista ja oikeudenmukaista sekä ympäristöä arvostavaa yhteiskuntaa.

Ihmisten valinnan vapautta tulee kunnioittaa ja mahdollisuudet vaikuttaa myös oman kotipaikan asioihin turvata ilman ”etäpakottamista” saneluna tai ”ohjaavina” taloudellisina ratkaisuina.  Tältä pohjalta myös lempääläisten halua säilyttää itsenäinen päätösvaltansa omissa asioissaan ja turvata laadukkaitten, kustannustehokkaitten palvelujensa säilyminen on kunnioitettava ja myös arvostettava. Muunlaiset ratkaisut voidaan perustella vain kestämättömin ja irrallisin argumentein, jotka ovat usein verhoiltuna päivän hittiteemojen hyviin tarkoituksiin. Annetaan siis toimivan säilyä ja panostetaan oikeasti vaikuttaviin toimiin tulevaisuuden haasteiden edessä.

Takaisin luetteloon



Tuukka Liuha, syyskuussa 2007

Ilmaisia halauksia

Ollessani lauantaina 18.8. Ideaparkissa asioimassa, havaitsin keskusaukion kulmassa rivissä seisomassa kolme suloisen kaunista tyttöä. Siinä samassa näin kavahtaen heidän seisovan isojen pahvikylttien kanssa. Reagoin välittömästi tihentämällä askeliani ja suuntaamalla ohi kohti määränpäätäni riittävän kaukaa mahdollisesti ylilyövästä protestista. Jo eteenpäin ehdittyäni havahduin mielestäni lukeneeni yhdestä kyltistä ”ilmaisia haleja”. Hämmästellen jatkoin matkaani ihmetellen, mistä siinä voisi olla kyse? Luinko väärin? Olisikohan siinä jokin tutkimus testi menossa? Uusi versio Tampereelta tutusta Romanialaisten päällekäyvästä kerjuusta? Varmaan ainakin näppärästi tyhjentyisivät taskut samalla?

Palaillessani autoa kohden, näin tytöt edelleen samalla paikalla seisomassa. Mikä tuossa voi olla takana, kun jatkavat edelleen? Sitä paitsi mikäänhän ei koskaan ole ilmaista. Kiinnostuneena siirryin toviksi seuraamaan tilannetta ylhäältä ja kahvilan pöydästä kauempaa. Iso osa ihmisistä käveli laillani ohi tai kieltäytyi, mutta moni halasi ja lähti, eikä mitään tapahtunut. Lopulta päätin mennä suoraan kysymään mistä oli kyse, mitä he oikein halusivat? Suloisen ymmyrkäisinä vastauksina sain halun ilahduttaa ja ”halipulan” ym. Jatkoin silmin nähden ilahtuneena kotimatkaa halattuani heidät - edelleen taskut täynnä.

Myöhemmin aloin miettiä asiaa uudelleen laajemmasta näkökulmasta. Miksi tämän kaltainen ajatus hyvän olon ystävällisestä jakamisesta tuntemattomien kanssa ei tuntunut uskottavalta tai mahdolliselta? Tunsin häpeää ilkeistäkin mietteistäni. Miksi olisi mahdotonta käyttää päiväänsä ilahduttaen vastikkeetta toisia ja samalla itseään halauksin julkisella paikalla?

On mielenkiinoista haastaa itsensä pohtimaan esimerkiksi olisiko ensihavainto ja suhtautuminen ollut toinen, jos kyltissä olisi isolla näkynyt hinta ja miksi? Voisinko itse tai voisivatko omat tuttavani koskaan seisoa pitkän aikaa tekemässä vastaavaa korvauksetta? Kuinka moni olisi valmis halaamaan ihan millaista tahansa paikalle tulijaa, vain koska hän on toinen ihminen? Vastaukset herättänevät lisää arvokkaita kysymyksiä.

Ainakin jonkin aikaa tästä eteenpäin taidan itse muistaa katsoa ensin pari sekuntia pitempään jo ensimmäisellä vastaantulokerralla, vaikka en varovaisuutta aikaan unohtaa. Suosittelen samaa muillekin, jotta ehdimme nähdä ja ymmärtää ottaa vastaan elämän aidot ja yllättävät ilot. Siis ne, jotka usein syntyvät mitä yksinkertaisimmista asioista ja joihin jokaisella on varaa rajattomasti.

Samalla voin uudemman kerran haastaa itseni ja muut hetkeksi pohdiskelemaan, kestäisiköhän vanha ja kulunut ajatus hyvän kierrättämisestä sittenkin myös kilpailuyhteiskunnan kuormittavuutta? Paljonkohan siinä oikeasti menettäisi omasta kokoaikaisesta edunvalvonnastaan tai ylikellotetusta vapaa-ajastaan ja mitä saisi tilalle? Sehän on lopultakin helppoa kuin pelkän maitopurkin hakijan päästäminen takaa edelle marketin kassajonossa, eikö vain? Satunnaisen vastaantulijan lämmin kiitos sydämellisestä yllätyksestä ja lämpöisistä halauksista sekä heränneistä ajatuksista tuolle kolmikolle.
    
Takaisin luetteloon

Alkuun

Yhteystiedot ja linkit

Ohessa muutama mielenkiintoinen linkki lähelle ja kauemmas. Heräsikö kysymyksiä? Tiedätkö mikä meillä on parasta tai missä on vikaa? Tartu luuriin tai laita sähköpostia. Palaute on arvokasta ja sitä toivoisi aina enemmän. Ollaan siis yhteydessä ja jaetaan ajatuksia ja ratkaisuja. Ilmoitathan myös, jos huomaat näillä sivuilla teknisiä ongelmia.



Image



Tuukka Liuha | 045 674 8077 |  tuukka(a)liuha.fi
Alkuun