Lempäälän kunnan valmisteilla oleva strateginen yleiskaava vuoteen 2040 on varsin mielenkiintoinen hahmotelma. Onko tarkoituksena museoida kylät ja kaavoittaa Lempäälän kunta Tampereen helposti nielaistavaksi suupalaksi? Siellä se naapuri jo makustelee Sääksjärven reunamilla ja Hervannanmaan tuntumassa, Anniston kylässä niin kuin uusi yleiskaavastrategia antaa olettaa. Toivottavasti tähän seireenin kutsuun kunta ei sano ”kyllä” vaikka sen uuteen kuntastrategiaan tämä sana onkin ehdoitta liitetty ja nyt kaavoituksen keinoin nähtävästi mielitään toistaa.
Kovasti on paperi täynnä hyvää ja kaunista. Siksipä sitä onkin tarkasteltava tarkemmin ja tulevia realiteetteja tekstistä etsien: ”kaava myöskin tasapainoilee mahdollisuuksien ja halun välillä ja auttaa määrittelemään prioriteetit” Sitähän tämä paperi todella tekee, mutta lopputulos ei miellytä. Mahdollisuuksia on enemmän kuin halua niitä käyttää ja siksi prioriteetit ovat hyvin kapeakatseisia ja omaleimaisuus puuttuu. Ei Mal-sopimuskaan näin tiukkaa linjaa edellyttäne.
Kovin kauniin sanoin puhutaan kylien kehittämisestä, luonnosta ja perinteiden säilyttämisestä. ”Tavoitteena on toisaalta se, että kylissä on jatkossakin tilaa hengittää ja tehdä töitä erityisesti maaseutumaisissa elinkeinoissa.” Selkokielellähän tämä tarkoittaa, että kylät museoidaan tuleville sukupolville, miten ennen elettiin ja töitä tehtiin. Jo nykyinenkin haja-asutusalueiden nihilistinen lupapolitiikka takaa kyllä riittävästi hengitysilmaa kylille. Saatikka tämä uusi visio, joka laskutikulla laskien (taulukko sivu 2) sallisi 1,3 asukkaan lisäystä kylille vuosittain. Ilman laskutaitoakin jokainen ymmärtää, kuinka montaa vuosittaista rakennuspaikkaa tämä tarkoittaa.
Hyvin tiedetään, että ne maaseutumaiset elinkeinot ovat katoava luonnonvara jo nykyisinkin. Uuden yleiskaavan ideologialla niitä ei suinkaan pelasteta. Uusimuotoisen maaseudun yritystoiminnan kehittyminen on kiinni maaseudun ihmisistä itsestään, heidän aloitteellisuudestaan ja kyvyistään. Siksi kaavoituksella ei pidä enää kahlita asumisen ja yrittämisen vapautta näillä alueilla. Digitalisaatiolla on tässä iso rooli myös, koskapa se mahdollistaa yritystoimintaa sijaintipaikasta riippumatta samalla laajentaen käsitystä mitä on ”maaseutumainen elinkeino”
Prioriteetin kärkeen ja juhlajulistuksen kohteeksi on nostettu yleiskaavassa luonto-arvot ja niiden vaaliminen. Kylien asukkaille nämä arvot ovat arkipäivää ja itsestäänselvyyksiä, ei niitä tarvitse erikseen kaavastrategiassa julistaa. Näillä merkinnöillä ja puheilla kun tuntuu olevan häviämisen meininki ennen kuin ehtivät muuttua teoiksi. Aika monta kaavaan merkittyä puisto- ja virkistysaluetta on saanut väistyä ”yleisen edun” tieltä Lempäälässäkin.
”Ahtiala ja Kuivaspää sijoittuvat lähelle olemassa olevaa taajamarakennetta. Näillä on myös paikallista kulttuuriympäristön merkitystä perinteisenä maaseutualueena Lempäälän taajamakuvan vastapainona.”
Tämän virkkeen voi sieltä kokonaan poistaa. Ei kaavastrategian pidä olla mikään lohtupaperi. Tällähän tarkoitetaan sitä, että Lempäälästä häviää kaksi kylää ja ne sopeutetaan taajamaan. Asukkaat miettikööt, miten lopputulos miellyttää.
”Innilään ja Ahtialaan on osoitettu pitkän aikavälin varaukset työpaikkatoiminnoille. Nämä tarjoavat yhdyskuntarakenteesta hieman irti olevia paikkoja näkyvillä paikoilla moottoritien varressa. Niiden toteutuminen edellyttää liikenteellisten ratkaisujen löytymistä.”
Taas lähti yksi kylä Lempäälän kartalta. Ahtiala oli kylä ainakin vielä kun kylien neuvottelukunta perustettiin Lempäälään 1990-luvun alussa. Tuleeko näistä alueista nyt uuden strategian myötä kunnan uusi teollisuusalue, jota tiet halkovat. Mitens ne luontoarvot ja kylän nykyisten asukkaiden asumisen väljyys sitten huomioidaan?
Uuden yleiskaavastrategia- ajattelun suurin virhe on kaavallisesti rajailla ja ohjailla kunnan kehittymistä luontaisesti (ei tarkoita isojen rakennusliikkeiden kohtuutonta saneluvaltaa kaavoituksessa) sekä kuntalaisten mielipiteitä todella huomioiden. Kunta kyllä asukkaitaan kuulee, mutta ei kuuntele. Ei edes yhteistyö ympäristökuntien kanssa tai tuleva maakunta voi edellyttää tämänkaltaista kehitystä, johon nyt Lempäälässä ollaan menossa jos tämä visio toteutuu muutoksitta.
